Terve taas!

Siitä onkin vierähtänyt jo kuukauden päivät kun viimeksi ehdin täällä vuodattamaan. Koitetaanpa siis saada vähän homman juonesta kiinni.

Ja näköjään tavakseni on tullut kerrata asioita aikajärjestyksessä, joten pidetään siitä kiinni. Koitan saada mukaan mahtumaan hieman teknistäkin infoa, mutta erotan sen muusta tekstistä vaikka hakasulkeilla. Silleen.

Lovexin laivakeikat (18-20.10.) olivat ihan mahtavia. Yleisöä oli paljon ja ihmiset olivat ihanan innokkaita ja mukana koko ajan. Se tekee hommista aina hyvin palkitsevaa myös miksaajalle. Ja kun kalusto pysyi paikoillaan kolme päivää jäi aikaa myös vapaa-ajan viettoon. Täytyy myöntää, että nautin olostani Silja Europalla kovin paljon. Etenkin kun minulla oli mahdollisuus viettää laatuaikaa Rakkaani kanssa, melkein kuin lomalla. Kiitos kaikille!

268448.jpg
Tämä siis tehtiin vain kerran. Ja toisen kerran poistuessa. Keinuen.

[Laivavetojen suurin ongelma oli esiintymistilan metallikatto, joka heijasti yläpäät takaisin varsin vihaisesti. Etenkin kun käytössä olleen HK:n sinisen setin ylämiddle ja diskantti eivät ole niitä kaikkein helpoimpia käsitellä muutenkaan. Hetkittäin joutui tekemään melko isoja korjauksia taajuusvasteeseen. Eikä se tietenkään jakautunut tasaisesti koko yleisölle, joka oli lavan joka puolella ja useassa eri tasossa. Ja kun kysymyksessä on heijastuksesta johtuva ongelma, päästään taas siihen, että on mahdotonta korjata aikavirhettä voimakkuussäätimellä... :P Valomies eli Masa tietenkin tykkäsi kattoheijastuksista, mutta vain valojen osalta. Heh heh.]

268449.jpg
Näkymä laivalta, miksauspöydän takaa.

Laivalta päästyä meni yksi päivä toipumiseen, mutta sunnuntaina taas oli suunta kohti Helsinkiä ja Henry´s Pubia, jossa vuorossa oli Mike´s Monster Jam. Hauskaa mutta raskasta, kun kotiin pääsee vasta aamun valjetessa. Tällä kertaa Tottijärven maisemissa nähtiin reilu puoli tusinaa peuraa.

Parin vapaapäivän jälkeen alkoi kansainvälinen meininki. Tuttu ravintoloitsija oli järjestänyt eräälle (suht tuntemattomalle) ruotsalaisbändille pari keikkaa Suomessa. Orkesterin nimi on Teardrive, ovat kotoisin Örebrosta. Keskiviikkona hain pojat Pirkkalan lentokentältä ja keikka vedettiin samana iltana Amadeus-baarissa. Torstaina sama ryhmä oli soittamassa lämppärikeikan Helsingin On The Rocksissa. Siellä meikäläinen oli mukana vain kuskina, eli jätin miksaushommat suosiolla talon äänimiehelle. Suurin syy tähän oli se, että samana iltana oli tuttu poppoo soittamassa Hgin Henry´s Pubin kutsuvierasavajaisissa, ja oli epäselvää, että joudunko toimittamaan asioita samaan aikaan myös siellä. En joutunut. Illalla vein Svea-mamman pojat takaisin Tampereelle ja hotelliin, josta ryhmä siirtyi seuraavana päivänä lentokentälle ja kotiin.

Itse en ollut viimeisessä vaiheessa Teardriven mukana, vaan lähdin Lovexin matkassa Helsingin Nosturiin. Matkalla tosiaan pysähdyttiin helsinkiläisen soitinkauppiaan tiloissa, ja kitaristit testailivat uusia vahvistinlaitteita.

[Eli Vivianille ja Sammylle on nyt tulossa Mesan styrkkarit. Sammylle Dual Rectifier ja Vivianille Stiletto. Se, mitä musaliikkeessä ehdin vahavareiden soundia kuulemaan, sai meikäläisen kyllä vakuuttuneeksi siitä, ettei hankinta mene ainakaan hukkaan. Lisäksi pojat ovat ehtineet testaamaan järjestelmiä jo soittokämpällä, ja kommentit ovat olleet hyvin kannustavia. Henkilökohtaisesti odotan hyvin innokkaana uusia vermeitä, koska ne luultavasti auttavat hyvin paljon muutamassa bändin yleissointia ohuelti vaivaavassa ongelmassa. Tästä lisää, kunhan saadaan laitteet keikoille asti... ]

Nosturin vastaanotto, kuten Mike jo aiemmin kertoi, oli todella kummallinen. Toisaalta, Helsingissä ei saa olla kohtelias tai ystävällinen kuin poikkeustapauksissa, joten se siitä. (Älkää ottako liian tosissaan :P )

[Nosturin PA tuntuu aina vaan mukavammalta kun siellä käy töissä. Heritage on ihan oikeasti mahtava tiski, etuasteet ovat todella miellyttävät. Soundin tekeminen tuntuu todella helpolta, kun voi keskittyä itse bändiin ja sen sointiin, eikä virheiden korjaamiseen tai ongelmien peittämiseen. Taas vaihteeksi tuntui siltä, että sain bändin soimaan juuri niinkuin halusin. Kivaa!]

Seinäjoelle siirryttiin kiireisessä järjestyksessä. Roudaus oli siis helppo (vaan ei ongelmaton, ainakaan bussin kannalta) ja tunnelma kohdallaan. Soitinkaluston pystyttäminen ja soinnintarkistus tuntui vaan vievän tosi paljon aikaa. Pahoitteluni muiden esiintyjien puolesta.

[Rytmikorjaamon tekniikka on periaatteessa tosi hyvä. PA:n saa soimaan nätisti ja hommat on mietitty varsin pitkälle valmiiksi. Näkee, että asialla on taitavat tekijät. Ja meininki on hyvä. Paikassa on hyvä boogie. Meikäläiselle ongelmaksi muodostui kuitenkin äänipöytä. Amek Recall. Sen pitäisi olla erinomainen ja monipuolinen lauta, ja tavallaan sellainen se onkin. Kyseinen kone (tai kyseinen yksilö) ei vaan millään sopinut mun hanskaan.

Tuntui, että kaikki kanavalohkot eivät olleet täysin kunnossa. Vika oli ehkä etuasteissa, EQ:ssa tai jossain. Kuitenkin, esim stereomatskun saaminen balanssiin kahdessa eri kanavassa vaati kanaviin erilaiset säädöt. Ja mikä raivostuttavinta, kanavaliu'uissa oli viivettä. Siis, kun liukua siirtää, vola tulee puoli sekuntia myöhässä. Ja allekirjoittanut repii hiuksia päästään... Varsinkin, kun monessa kohtaa mulla on tapana säätää esim leadvokaaleja lennossa, laulajaa myötäillen. Aargh!

Loppujen lopuksi keikka soundasi ihan hyvältä, mutta jotenkin se tuntui olevan kauhean työn takana.]

Sunnuntaina oli vuorossa taas Helsingin Henkan Jamit, joita näillä näkymin tulen tekemään ainakin vuoden loppuun. mikesmonsterjam.net

Sitten päästäänkin jo pikkuhiljaa marraskuun puolelle, siitä lisää toisella kertaa... Vähän nopeammin kuin viimeksi. Ja marraskuusta ennakkotunnelmana kuva siitä, kuinka pyhäinmiestenpäivän tienoolla ihmisten todellinen luonne paljastuu. Kuvassa Hra ja Rva Evil Manager Man.

268457.jpg
Minä ja Rakkaani, siis Mr. and Ms. Satan from Hell.

Teidän,

Marko
RoadDamager