Koitetaan kirjuuttaa uudella commulla jotain. Let's see what happens.

Torniossa käytiin torstaina pistokeikalla. Satoi kun lähdettiin sinne päin ja satoi kun saavuttiin Tornioon. Kiva kiva! Matkaltahan mä silloin jotain merkintää raavinkin. Itse tapahtuma oli jees. Ainoa mikä söi miestä rotan lailla, oli se sade. Talon kamatkin oli jees.
Jouduin tosin arpomaan muutaman kanavan paikoilleen, kun oli numeromerkinnät viuhkasta kadonneet. Autoin talonjätkiä ja merkkasin ne mystiset kanavat vedon aikana, kun olin kerran ne paikallistanut.

Yöllä singahdettiin kotiin ja perjantai mulla meni viikonlopun Saksan reissua valmistellessa. Kiireinen päivä, mutta kaikki tuli valmiiksi. Ehdin jopa moikata kavereita terassille ennenkuin koitti lähtö (02:00 la aamuyönä).

Lento Saksaan meni kohtuullisen nopeasti, tosin jouduttiin vaihtaan konetta Köpiksessä. Saksassa lentokentältä suoraan keikkapaikalle höperehtimään. Keikkapaikan pihassa meidät otettiin hyvin vastaan ja ohjattiin sisätiloihin. Samalla kerrottiin, että he hoitavat kaikki meidän kamat pikaisesti sisään.

Meidän tsekkivuoron alussa alkoi tippua pikkuhiljaa laatikoita sissän. Saksalaista tehokkuutta ;) Tsekki meni kohtuu hyvin. Itse otin ekaa kertaa Innovasonia haltuun. Hyvä tiski! Sillä oli helppo vetää. Bassarisoundit oli aivan kaameat, mutta se johtui rummusta. Paikallisten toimittama bassari oli nähnyt myös niitä parempia päiviä. Muuten oli kyllä asiat isolla.

Keikka meni hyvin ja ajallaan. Pojat vetivät härän raivolla, vaikka porukkaa oli näihin Bravo-lehden järjestämiin bileisiin siunaantunut yllättävän vähän. Illalla käytiin syömässä jossain torilla, mikä oli täynnä ruokapaikkoja. Otettiin siitä arvalla yksi terassi haltuun. Hyvä ruoka, hidas palvelu. Illan hämärtyessä ulkotulet ja ympärillä olleet kauniisti valaistut rakennukset pääsivät oikeuksiinsa. Hieno kokemus kaiken kaikkiaan.

Aamulla huoneiden luovitus, aamiainen ja kentälle notkumaan. Yritin keksiä kotiin jotain tuliaisia. En keksinyt :(. Tsekattiin itsemme ja kamat lennolle, oli muuten molempiin suuntiin ylipainoa. Mennessä 40 kiloa ja takaisinpäin 30 kiloa. Saatiin anteeksi ne. Ilmeisesti mä ja Marko oltiin niin säälittävän näköisiä siinä tiskillä.

Kotiinpäin lennettiin taas Köpiksen kautta. Siellä singahdin karkkikauppaan, kun ei sitä ihan paljain käsin kehtaa kotiin.. Siellähän ei tosiaan oo vielä noi eurot kovin kovaa valuuttaa. Huolivat kassalla kyllä euroja seteleinä, mutta vaihtoraha tulee sit kruunuina. Prkl. Yritin hukata kruunut ostamalla limua lennolle mukaan. Silti niitä jäi.

Saavuttiin Hki/Vantaalle 10 minsaa etuajassa. Kiva homma. Odotteleen laukkuja. Eivät tulleet. Prkl. Olivat jääneet tyystin Kööpenhaminaan. Hieno juttu. Tulevat kuulemma sit ehkä huomenna Tampereelle. Hope so! Siellä oli aika paljon sellaista tavaraa jota pojat tarvis viikolla. Itsellä ei ollut kuin jotain työkaluja siellä. Mä kyllä pärjään.

Nyt istutaan pikkubussissa jossan Hesan ja Tampereen välillä. Kiva on olla reissuissa, mutta kotiinpaluukin on hauskaa.

Älkää itkekö kuvista. Niitä laitetaan kun jaksetaan ja ehditään. Ja esim. nyt mä en keksi mitään tapaa millä lisätä kuvia tähän kirjoitukseen, sen verran omituinen käyttöliittymä tässä luurissa.

Mike