Hyvin me siellä Saksassa pärjättiin. Iso osa menestykkäästä keikasta menee hyvälle talon tekniikalle. Talonmiehet veteli Saksalaisella tarkkuudella alusta loppuun. Homma toimi. Keikan jälkeen osa meidän porukasta viihdytti itseään festarien jatkobileissä. Osa makasi hotellihuoneessa ja katsoi dubattuja leffoja. American Pie 2 ja Payback on niin moneen kertaan nähty, että menihän se vieraallakin kielellä. Yöllä 3:n tunnin bussimatka venyi yli 4:n tuntiin joidenkin onnettomuuksien vuoksi. Ehdittiin silti kentälle ajoissa.
Kentällä meinasi tulla hätähousuun, kun check in virkailija ilmoitti, että yksi ruumaan menevä pakaasi saa painaa vain 15 kiloa. Which was wierd.. Koska Tampereen päässä meidän yksittäisen pakaasin painoraja oli 30 kiloa. Marko siinä sitten vähän selvitteli asioita ja laukut saatiin koneeseen. Selvisi, että soittimet ja niihin liittyvät laukut saavat painaa enemmän kuin 15 kiloa. Huh..!
Rynnin ekana turvatarkastukseen, revin vyön pois jo kävellessä ja tarjosin turvakenkänikin läpivalaistavaksi ihan omatoimisesti. Sitten tarjoilin vielä pyytämättä läppärin ja commun irrallaan. Ajatukset oli jo kotimaassa kun kävelin metallinpaljastimen läpi puhtaasti, ei piippauksen piippausta. Ja sitten alkoi tapahtua. Laukku tuli läpivalaisusta ja tarkastaja pyysi minua avaamaan sen hänelle. Olin hieman kummastunut, mutta avasin kuitenkin. Ja HAA! Yritin salakuljettaa teippirullan koneeseen. Kyseessä oli valkoinen mikserin yms. merkkaamiseen tarkoitettu teippi. Se oli heidän mielestänsä vaarallinen ja tuli ottaa minulta pois. Lisäksi ihmeteltiin meidän taustanauha HD:n kauko-ohjainta. Ihmeteltiin ihan sivuhuoneeseen saakka. Sain kuitenkin pitää sen.
Hassua asiassa on se, että teippi oli reilun viikon sisällä lentänyt samassa laukussa jo kolme kertaa. HD:n ohjain lensi ekaa kertaa. No aina oppii.. :)
Sunnuntai aamuna Pirkkalan kentällä ja kauniimpi puolisko vastassa. Aurinko paistoi, niin ajeltiin sukuloimaan Nokialle ja kotiin ehdittyämme kello oli vasta jotain 11.30. Eikä kun aamupalalle ja käyskentelemään kaupungille. Anttilan ale laareista mukaan tarttui 4 kautta NYPD Blue dvd boxeja. Rautaa!
Viikko oli täynnä työtä ja vähemmän työtä. Tiistaina kävin välkyttämässä valot Horsepowerin keikalla. Aina yhtä hauskaa! Se bändi vaan osaa viihdyttää. Status Quon lämmittely keikka oli kyseessä. SQ ei mua saanut innostumaan, joten parin biisin jälkeen kotiin.
Seuraavana päivänä oli edellisiltaisten kamojen puljausta yms.
Torstaina lähdin Rangaistus orkesterin matkaan Heinolaan. Kyseessä oli bändikilpailu. Kilpailun nimenä Suomen Paskin Bändi. Kuinkas muuten :)
Matkaan käytiin limusiinilla. Reilut 2 tuntia myöhässä. :)
Matkalta kiertua managerimme soitti pariinkiin otteeseen puhelun: Rangaistus orkesterista tässä hei. Olemme paikalla noin puolentoista tunnin kuluttua.
Ja sama puhelu uudestaan n. tunnin kuluttua. :)
Perillä ei ollut kuitenkaan mihinkään kiire.
Kisa meni meidän osaltamme valitettavan huonosti, koska jäimme viimeisiksi. Eli olimme liian hyviä tähän kisaan. Outoa sinällään, koska pojat oikeasti vetivät huonosti. Pohdimme asiaa ja totesimme, että vaikka kaikki soittivat huonosti, niin jokainen näytti silti liikaa osaavalta rock-tähdeltä lavalla. Selitys se on sekin. :)
Kotimatkalla otin itse rauhallisesti, koska perjantai aamuna olisi kohtuu aikainen lähtö Kotkaan Lovexin kanssa.
Kotkaan lähdettiin puolituntia myöhässä. Perille kuitenkin päästiin ja koettiin valtava pettymys. Kotkan Amarillo on ollut kuuluisa paikka helposta roudausreitistä. Periaatteella ovista sisään, suoraan lavalle tyyppinen. Nyt oli toisin. Olivat aloittaneet jonkun laajentamisremontin. prkl. Ja nyt roudaus tapahtui Fransmanni ravintolan ovista sisään ja siitä salin läpi Amarilloon, jossa salin läpi perällä olevaan esiintymistilaan ja nosto lavalle. Popparit orjuutettiin auttaan, koska olimme hieman myöhässä. Kauhean säädön jälkeen kamat pystyssä ja tsekit tehty. Oli aika siperiaa. Ei oikein tuntunut lähtevän.. :) Hengissä selvittiin ja mä ainakin ehdin torkahtaakin ennen vetoa.
Veto oli ok. Jotain teknistä ihmeellisyyttä siellä oli. Mutta kaiken kaikkiaan hyvin meni. Kamat nippuun ja samaa reittiä takaisin. Bussi oli valmiina kotimatkaa varten aamuviideltä. Tampereella oltiin puoliysin aikaan, popparit pois kyydistä ja Masan kanssa vielä hakemaan Infernon kamat pois. Sitten varastolle, purku ja allekirjoittanut lähti palauttaan bussia. Bussin palautuksen jälkeen kello olikin jo yli yksitoista. Viideltä alkoi tärkeä juhlatilaisuus, johon olin kutsuttu. Ajattelin ensin yrittää samoilla silmillä, mutta otin sitten kuitenkin pienet torkut.
Juhlissa oli kivaa. Ruoka ja juoma puoli oli hyvin hallussa. Itsellä vaan painoi Kotkan seikkailu jäsenissä sen verran, että aika ajoissa löysimme itsemme kotoa.
Sunnuntai menikin sitten ihan laiskotteluksi. Mikä teki ton viikon jälkeen hyvää :)
Päätän raporttini täältä tähän.
Mike
Kommentit