Kulunut viikko oli opettelua arkirutiineihin loman jälkeen. Hieman yskähdellen lähti kone käyntiin. Oli aika kädetön olo koko viikon. Ei oikein saanut hommia etenemään.

Lovexin kanssa keikalle ekaa kertaa mennessä tuntui kuin olisi joutunut opettelemaan kaikki työvaiheet täysin nollasta, sen verran turistina pyörin tontillani. Keikka oli muutenkin hieman hassu. Bändin haluttiin esiintyvän 2 x 30 min, kun yleensä pojat vetävät tiukan tunnin setin. Tämä uusi tilanne ei miellyttänyt oikeastaan ketään esiintyjäryhmästämme. Järjestävän osapuolen toive kuitenkin täyttyi. Joten ensin puolituntia musiikkia, sitten istutaan takahuonetiloissa reilu tunti ja ihmetellään maailman menoa, harrastetaan huonoa huumoria sekä askartelua. Sitten palataan lavalla. Pölmistynyt olo oli. No siperia opettaa.. Hyvin siitäkin silti selvittiin.

196747.jpg
Jason harrasti askartelua veitsellä ja omenalla..

Keikan jälkeen oli kiva huomata, että apukädet toimivat myös poispäin roudatessa ja bussi lastattiin uudella ennätysajalla. Kiitos apupojille!

Alla hieman tunnelmakuvitusta keikan toiselta puoliskolta..

196745.jpg
Jason askartelee bassollaan..

Kaiken kaikkiaan arkeen oli ihan jees palata, mutta hirveästi se vie aikaa ja energiaa :) Eli lomailu ei kannata ;) Ei vais. Jos lomailisi useammin, niin ehkä se paluu arkeenkin sujuisi helpommin?!.

Teknisesti ottaen keikka oli normaalia kaurapeltoa. Totesimme tosin, että tärkeämmille keikoille tarvitsee kehittää joku hieman tuoreempi ja sulokkaammin soiva pa-läjä. Lisäksi pohdimme mahdollisuutta uuden tiskin mukaan saamiseen.

Palataan kun muistetaan. Yritetään muistaa useammin kuin tähän asti..

Mike